Kokonaisvaltaisessa suunnittelussa pyritään aina huomioimaan mahdollisimman monta eri näkökulmaa. Suunnitteluperusteina voidaan käyttää historiaa, ilmastoa, maisematilaa, topografiaa, toiminnallisuutta, taiteellisuutta, liikennettä ja niin edelleen. Yksi tärkeimmistä näkökulmista lienee kuitenkin käyttäjänäkökulma. On tärkeää tiedostaa millaiselle kohderyhmälle aluetta suunnitellaan. Ilman käyttäjänäkökulmaa jää alueen suunnittelu torsoksi. Voisi ehkä sanoa että käyttäjänäkökulma on ohjaava näkökulma jota muut näkökulmat tukevat.
Tämän viikon luennolla ja työpajassa kävimme läpi käyttäjälähtöisen suunnittelun perusteita ja erilaisia profilointeja eri tyyppisille kohderyhmille. Pyrimme luomaan erilaisia opiskeluun liittyviä käyttäjähahmoja, joiden elämään ja opiskelutapoihin pyrimme syventymään mielikuvien ja sarjakuvien muodossa. Oli hauska huomata kuinka paljon erityyppisiä hahmoja saimme luotua. Pyrimme myös reflektoimaan näiden hahmojen toimintaa omalla kohdealueella. Onko alue suunniteltu vain Kalle Keskivertoa varten? Entä jos alueelleni tulee Pekka Perfektionisti, kuinka hän voi hyödyntää alueen toimintoja ja palveluita? Mitä voin tarjota Late Lusmuilijalle, jotta alue parantaisi hänen oppimiskokemustaan? Sirkku Sosiaalinen pitää ryhmätyöstä ja haluaa tavata muita ihmisiä. Erkki Erakko taas viihtyy paremmin yksikseen ja keskittyy töihinsä mieluummin rauhallisessa paikassa. Aluetta ei välttämättä voi suunnitella niin että se palvelisi kaikkia mahdollisia kohderyhmiä. Olisi silti hyvä jos useampi kuin yksi käyttäjäryhmä löytäisi alueelta itselleen sopivan lokeron tai toimintakentän.
Voi olla hyödyllistä pohtia suunnittelun perusteita myös erityyppisten skenaarioiden avulla, kuten vuodenaikojen vaihtelun tai pitemmän aikajänteen muutosten kautta. Liian yksiulotteinen suunnittelu voi näyttää hyvältä hetken pysäytyskuvana, mutta miten käy kun olosuhteet muuttuvat? Miltä tuntuu esimerkiksi kesäkuvissa upealta näyttävä viherelementtien ympäröimä aukio syksyllä kun lehdet ovat pudonneet tai talvella kun lunta on puoli metriä? Miltä näyttää nykyisiä standardeja tiukasti noudatteleva oppimisympäristö kymmenen tai viidenkymmenen vuoden päästä mahdollisten uusien standardien tai virtuaalimaailman sisällä? Sama pätee käyttäjiin. Kuinka keskiverto-opiskelijalle suunnitellussa ympäristössä viihtyy juuri lukiosta päässyt ensimmäisen vuoden opiskelija tai väitöskirjaansa tekevä vanhempi konkari? Näillä on kuitenkin aivan erilaiset lähtökohdat ja fyysiset ja sosiaaliset toiveet voivat myös poiketa suuresti toisistaan.
Vaaditaan hieman mielikuvitusta astua toisen saappaisiin ja lähteä kävelylle omalle suunnittelualueelle. Lähestymistapa tarjoaa kuitenkin hyvän tavan nähdä suunnittelun mahdolliset puutteet tai rajoittuneisuudet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti